Uus piirkond, uus pere

Eile kaisime Sissi ja Pami ja Billiga ehk oma peredega Daytoni Vabamuurlaste Templis. Olen alati arvanud, et see on vaga salajane organisatsioon, aga selgus, et ajad on muutunud. Maja on avalikkusele avatud, nad ei korralda kull sinna ekskursioone, kuid konserdid, mis toimuvad nende suurimas saalis on avatud koikidele soovijatele. maja on imeilus ja nad soovivad seda taastada sellisena nagu see oli 1920-ndatel. Saime teada, et vaiksemad saalid on vaga populaarsed pulmade pidamise kohad ja nahes seda ilu, et pane see mind uldse imestama.

Parastlounal vahetasime klubi ja oleme nuud Centervillis. Kaisime tutvumas Rotary objektidega ja kohaliku raamatukogu ja avalike teenuste asutusega ehk organisatsiooniga, sest hoolitseb tanavate ja haljasalade korrasolu eest ning tegeleb prugiveoga. Nad demonstreerisid oma susteemi, mis naitab on-lines koikide autode asukohta, nende teekonda, kiirust ja isegi seda kui palju soola nad on ara kasutanud jms.

Ohtul kolisime oma uude koju, taas vaid kolmeks ooks. Piirkond on rahulik ja meie vastas asub park. Hommikul tegime Sissiga pika jalutuskaigu. Varsti on louna ning siin laheme oma jarjekordsele Rotary klubi koosolekule.

Vihmane paev muuseumides

Eilne paev oli vaga vihmane, meenutas sugisest Eestit.

Eilses kavas oli kaks punkti muuseumid ja soomine.

Ennelouna veetsime Boonshoftis, mis on kull rohkem moeldud lastele.

Millised putukad on kasulik ja millised mitte, kuidas sorteerida prugi.

Pealelouna veetsime Air Force muuseumis. Natuke lennunduse ajalugu, aga pohiliselt sojalennukid, ulevaade kulmast sojast jms.

Ameeriklased on vaga patriootlikud ja uhked oma sojalise voimsuse ule. Nad naitasid uhkusega lennukeid, mis lendasid USA-st Bagdadisse ja tagasi, kui nad kaisid seda pommitamas. Hiljem kaisime IMAX kinos, mis naitas filmi lennuvae sojalisest harjutusest. Mulle meeldis eriti filmi lopp, kus oeldi mote, et hullemat asja kui soda ei ole voimalik ette kujutada.

Huber Heights - Police and fire department

Huber Heights on ilmeisesti hyvin pieni paikka, koska suurimmat nahtavyydet olivat paikallinen poliisi- ja paloasema. Molemmat vierailut olivat itseasiassa hyvin mielenkiintoisia :) Juha ei ole viela harmaantunut seurassamme nain paljoa, vaan kuvassa on Sissin isanta Bill. Poliisiasemaa meille esitteli pitka ja hyvaryhtinen suht nuori poliisi, joka kuvien perusteella oli "ulkopuolinen" poliisimaailmassa. Melkein kaikilla muilla poliiseilla nimittain nakyi olevan kunnon viikset...

Uusi perhe uudet kujeet...

Juha oli oikeassa, tiimin tytöt kävivät tutustumassa Daytonin yöelämään viikonloppuna ja vihdoin näkivät ikäisiään ihmisiä :)

Tällä hetkellä perheeni on aivan loistava, perheessä asuu myös 14v tyttö...jutut ovat täysin samoja kuin töissä. Ammatillisesti päivä ei ollut opettavaisin, mutta olen taas tavannut kymmeniä uusia ihmisiä ja aamulla pääsimme poliisiauton takapenkille, kaltereiden taakse :)

Eniten täällä on ihmetelty Suomen pesäpalloa, ilmaista koulutusta ja terveydenhuoltoa...tosin kukaan ei olisi valmis maksamaan yhtä paljon veroja kuin me. Kauhistusta on aiheuttanut kylmät talvet, sillä täällä suljetaan koulut, kun lämpötila menee alle nollan! Tosin paljon on myös löytynyt yhteistä paikallisten kanssa. Monen kanssa jutellessa huomaa, että samat ongelmat ne on kaikkialla maailmassa, niin rahallisesti kuin ihmissuhde asioissa :)

Kiireistä ja hauskaa on edelleen, joten täysillä mennään loppuun asti!

Emmi

Huber Heights

Eilen sitten vaihdettiin klubia ja ensin minun on korjattava virhe: tiimin ladyt ovat jokainen omassa perheessa, ei kaksittain. Vasta seuraava klubi tarjoaa kahden hengen majoitusta. Oma perheeni, Mark ja Margy, asuvat maalla, joten nyt olen vihdoin sellaisessa paikassa, johon olin toivonutkin, eli FARMILLA. Mark on farmari, mutta opettaa myos maaperaekologiaa collegessa. Illalla meilla oli mielenkiintoinen ekologinen keskustelu. Mark on kaikista asioista ihan samaa mielta kuin minakin: energian tuhlaaminen on lopetettava. Tanaan olimme aluksi tutstumassa paikalliseen poliisiasemaan ja palokuntaan. Mielenkiintoisia kohteita molemmat. Kuudes presentaatio sujui rutiinilla klubikokouksessa keskipaivalla. Sen jalkeen kaikki menimme omien hostiemme kanssa omiin ohjelmiin. Minulla oli nyt tilaisuus tutustua luontokouluun ja leirikouluun (Outdoor Education Center). Sain kasoittain materiaalia luettavaksi, mutta tuskin ehdin tutustua niihin ennen kuin Suomessa. Lintujen bongaminen on tanaan ollut hieman hatarampaa tiukan ohjelma-aikataulun vuoksi. Juha

Dayton

Tulimme eilen, lauantaina, tänne Daytonin historialliseen keskustaan ja majoituimme pieneen, mutta idylliseen bed&breakfast -paikkaan: INN PORT GUETSHOUSE. Huoneet ovat valtavan suuria. Itselläni on omassa käytössä kolme huonetta ja keittiö sekä poreallas. Keittiön varustelu huippuluokkaa ja omaa aamiaistani varten jääkaappi oli täytetty kaikilla herkuilla. Kävimme illalla syömässä paikallisessa thai-ravintolassa, jonka ilmapiiri ja erityisesti ruoka-annokset olivat todella mieliinpainuvia. Myöhemmin tiimin tytöt ilmeisesti kävivät jossain iltaelämään tutustumassa. Itse käväisin vain lähibaarissa siemaisemassa pienen iltapaukun. Tämä alue, jossa nyt asumme, on Daytonin vanha, historiallinen keskusta, joka on rakennettu joskus 1800-luvulla. Talot ovat pittoreskejä ja kadut aika kapeita ollakseen amerikkalaisen kaupungin katuja. Mutta heti muutaman sadan metrin päässä kaupunkikuva muuttuu radikaalisti. Odottelemme puoleenpäivään saakka seuraavan isäntäklubimme Huber Heightsin rotareita noutamaan meidät uusiin isäntäperheisiin. Niitä on nyt vain kolme, sillä tiimin tytöt majoittuvat kaksittain. Matkalla koteihin vierailemme ensimmäistä kertaa farmilla. Kerrotaan siitä sitten enemmän, kun se on nähty.
Juha

Randuri elu

On hommik, kotid on taaskord pakitud ja uus kolimine ootab ees. Seekord mitte peresse vaid kohalikku inni ehk pisihotelli. Me saame olla omaette ja natuke puhata. Viimased kaks nadalat on olnud vaga aktiivsed. Koik puuavad naidata endast parimat ja tundub, et see on huvitav ka neile. Mitmed korrad on mulle oeldud, et on kui ilus koht, ma ei ole ise siin kunagi kainud. Eilne ohtu oli imeline. Koigepealt ohtusook prantsuse restoranis ja siis sumfoonikontsert, muusika oli suureparane, aga saal oli pooltuhi. Parast konserdi saime koos dirigendi ja pianistiga pildistada ning tutvuda kuidas lavalt vaadates saal paistab. Kokkuvottes suureparane elamus. Moned asjad panavad tosiselt imestama, naiteks inimesed ei kasuta eriti maja esiust, pohiliselt kaiakse tuppa labi garaazi. Minu perenaine utles, et kord saadeti talle lillekimp ja ta avastas selle alles nadal hiljem, ja sedagi siis, kui helistati ja kusiti, kas ta lilled katte oli saanud. Elu on inimestele vaga mugavaks tehtud, sa saad teha koike autost valjumata, drive thru pangad ja pangaautomaadid on vaga tavalised, aga on ka drive thru apteegid ja isegi oma veearvet saad sa tasuda soites labi drive thru. Ilmad on vaga vahelduv, moni paev on +30 ja teine paev on ka jopega kulm. Tana tundub, et tuleb vihmane. Plaanisime soome tudrukutega, et tana on meil keeleope, mina opetan neile eesti keelt ja nemad mulle soome keelt. Vabandust, et ilma tapitahedeta, aga loodan, et jutt on arusaadav.